Uusitalon tarina
”Uusitalon tilan juuret ulottuvat aina 1930-luvulle asti. Isoisoisä Ragnar aloitti tilan tarinan, jota meillä on nyt kunnia jatkaa. Arvostamme tilan historiaa, ja samaan aikaan rakennamme modernia ja kannattavaa liiketoimintaa, jossa jokainen yksityiskohta on selkeä, ja harkittu. Sinua varten.”
Uusitalon tilan perusti Ragnar Hagelberg 1930-luvulla. Tilan nimi syntyi kirjaimellisesti uuden talon rakentamisesta, kun Nikkilän maatila jaettiin kahdelle veljelle, Ragnarille ja Valdemarille. Valdemar jäi asumaan alkuperäiselle Nikkilän tilalle, kun taas Ragnar alkoi rakentaa omaa tilaansa – Uusitaloa.
Uusitalo oli aikakaudelleen tyypillinen pientila: noin 20 hehtaaria peltoa ja 15 hehtaaria metsää. Maatilakirjan mukaan tilalla oli vuonna 1965 yksi hevonen, seitsemän lypsylehmää, kymmenen nuorkarjaa, kolme lihoitussikaa ja sata kanaa.
Tilan isäntä Ragnar tunnettiin jämäkkänä mutta ystävällisenä miehenä. Hän mylläsi saarelaisten viljoja ja syksyisin matkasi Helsinkiin myymään Uusitalon puutarhan omenoita. Kertoman mukaan helsinkiläiset rouvat pitivät erityisesti Syysviiru-lajikkeesta. Samoja vanhoja omenapuita kasvaa Uusitalon tilalla yhä edelleen.
Ragnarin vanhetessa tila siirtyi hänen vanhimmalle pojalleen Leolle. Leon ja hänen puolisonsa Anjan aikana Uusitalolla viljeltiin edelleen. Anja kasvatti tilalla mansikkaa ja perunaa, joita myytiin paikallisille ja kesäasukkaille.
Tien varressa oli yksinkertainen kyltti:
PERUNAA. MANSIKKAA.
Ja se riitti.
Tien varrella poikenneista asiakkaista tuli tuttuja, ja moni palasi vuodesta toiseen ostamaan tuotteita. Mahdollisuus ostaa Lohjansaaressa paikallisesti tuotettua ruokaa suoraan tilalta oli arvokasta.
Vähitellen aktiivinen tilanpito kuitenkin hiipui ja pellot siirtyivät vuokraviljelyyn. Vaikka tila vaipui vuosikymmeniksi horrokseen, rakennukset säilyivät kohtuullisen hyvässä kunnossa ja paikka pysyi suvun yhteisessä käytössä.
"Kun ajoimme vuosien ajan mökillemme Lohjansaaren Innoonlammelle, kuljimme aina Uusitalon tilan ohi. Silloin emme vielä tienneet, että jonain päivänä saisimme jatkaa lähes sata vuotta sitten alkanutta tarinaa."
Vuonna 2025 Uusitalo sai uudet omistajat, kun tilan ostivat Ragnarin pojantyttären tytär Hanna Mäkelä ja hänen miehensä Juuso Mäkelä.
Tästä alkoi Uusitalon uusi aika.
"Vuonna 2025 ostimme Uusitalon tilan. Samalla alkoi uusi luku tilan historiassa."
Nyt taloa, rakennuksia ja peltoja herätetään vähitellen eloon. Vanha navetta on saanut uutta elämää pienimuotoisen kananmunatuotannon myötä, ja kesäisin laiduntavat kanat kulkevat tilan pelloilla. Pelloilla kasvatetaan myös tilan omia tuotteita, kuten valkosipulia ja varhaisperunaa.
Vaikka maailma ympärillä on muuttunut, Uusitalolla moni asia elää edelleen samassa hengessä.
Jos ennen mökkimatkalla pysähdyttiin tienvarsikyltin houkuttelemana ostamaan perunoita ja mansikoita, tänään tilalta voi tilata sesongin tuotteita. Ajatus on sama kuin ennen: tarjota paikallisesti tuotettua ruokaa suoraan asiakkaille.
”Aitoa lähiruokaa pientilalta,
höystettynä suurilla unelmilla.”
Lohjansaari on monelle enemmän kuin paikka. Se on koti, mökkimatkoja, kesäpäiviä, yhdessäoloa, rauhaa ja vapautta arjesta.
Saariunelmia syntyy juuri näistä hetkistä – tuoreista mauista, kukkien kauneudesta, paikallisuudesta ja yhdessäolosta.
Vanhasta jotain uutta
Tilan tukijat ja yhteistyökumppanit
Modernin pientilan ja oman näköisen brändin rakentaminen on ollut meille suuri oppimismatka. Matkan varrella asiantuntevat yhteistyökumppanit, neuvonantajat ja sparraajat ovat olleet korvaamaton tuki.
Haluamme nostaa esiin ihmiset, jotka ovat auttaneet meitä ottamaan ensimmäisiä askeleita tilan kehittämisessä ja toiminnan käynnistämisessä. Jokainen neuvo, keskustelu ja kannustus on ollut arvokas osa tätä matkaa.
Samalla haluamme rohkaista kaikkia pientilasta, viljelystä tai alkutuotannon aloittamisesta haaveilevia hyödyntämään asiantuntijoiden osaamista ja kysymään rohkeasti neuvoja. Paljon voi oppia itse, mutta kaikkea ei tarvitse osata yksin.
Laidunkanamunatuotannon suunnittelu ja käytännön neuvonta
MAA-akatemia
Antti Luomala ja Philipp Mayer ovat auttaneet tilan toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä sekä käytännön maatalouteen liittyvissä kysymyksissä.
Valokuvaus
Anna Wallendahr
Anna on ikuistanut tilamme tunnelman ja ollut tärkeässä roolissa luomassa kuvailmettä juuri sellaiseksi kuin toivoimme.
Taloushallinto
Wikli
Liisa Rantanen on vastannut kirjanpidon asiantuntemuksesta ja Johanna Kylämattila talouslaskelmien laatimisesta.
Laidunkanamunatuotannon suunnittelu ja käytännön neuvonta
Immaisin maatila
Perttu Immaisi on jakanut arvokasta käytännön osaamistaan laidunkanamunatuotannon suunnitteluun, kanalan toimintaan sekä arjen käytäntöihin liittyen.
Visuaalinen ilme
Brändäys
Brändihuvila
Jenni Kauppila on ollut mukana kirkastamassa brändiä ja sen tarinaa sekä suuntaa.
Tilamyymälän suunnittelu
Kaisa O Design
Kaisa Oikari-Virtanen on ollut mukana suunnittelemassa 2027 avattavaa tilamyymälää ja sen asiakaskokemusta.
Visuaalinen ilme
Harhala Design
Liina Harhala on suunnitellut tilamme visuaalisen ilmeen, joka auttaa kertomaan tarinaamme ja tekemään toiminnastamme helposti tunnistettavaa.
Leader-rahoituksen asiantuntija
Leader - Ykkösakseli
Jenni Ruoho on auttanut Leader-rahoitukseen ja hankkeisiin liittyvissä kysymyksissä sekä mahdollisuuksien kartoittamisessa.
Verkkosivut ja verkkokauppa
DigiLick
Pirjo Virkkunen on toteuttanut tilamme verkkosivut ja verkkokaupan.
Antti Luomala
Uusitalon uusi aika kertoo hiljaista tarinaa isommasta murroksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Monipuolisten ja paikallisten maatilojen rakentajia löytyy monesta kylästä ja pitäjästä. Sekä kaupungissa että maaseuduilla asuu kasvava ryhmä ihmisiä, joiden toiveena on kehittää ihmisen kokoista, monipuolista ja ekologista maatilaa osana maaseudun elämäntapaa ja yhteisöä.
Me monipuolisilla maatiloilla usein yhdistämme eläintuotantoa, kasvinviljelyä, puutarhatuotantoa ja muita palveluita. Erikoistuminen yksittäiseen tuotteeseen on harvinaisempaa. Suoramyyntiin ja alueen yhteisön palvelemiseen panostetaan. Ekologisuus, tai uudistavuus, on lähtökohtainen arvo. Mittakaavassa haetaan tasapainoa eri palveluiden välillä. Sivutoimetkin ovat ok. Kannattavuus ja hyvä elämä syntyy oman näköisestä kokonaisuudesta.
Kyseessähän on kaikkea muuta kuin uusi idea: tällaisia monipuolisia, yhteisöllisiä ja paikkaan juurtuneita maatilat ovat aina olleet, mutta viimeisten kolmen sukupolven ajan suunta on ollut päinvastainen. Maatilat ovat muuttuneet teollisemman mittakaavan erikoistuneiksi operaatioksi ja yhteys asiakkaisiin kadonnut teollisuuden ja ruokamarkettien loputtomaan valikoimaan. Haluamme eheyttää sekä maaseudun elämäntapaa että suomalaisten suhdetta ruokaan ja luontoon.
Osa meistä rakentaa monipuolista ja paikallista mallia sukutilan perustuksille. Toiset hankkivat yksin tai yhdessä niitä maatiloja, joissa toimintaa ei ole kyetty tai haluttu jatkaa viime aikoina. Matka on aina yksilöllinen ja oman näköinen. Onnistumiseen tarvitaan sopiva yhdistelmä yrittäjätaitoja, rohkeutta, avoimuutta ja sinnikkyyttä.
Maatilaa ei perusteta kerralla eikä yksin. Edelläkävijöitä seuraamalla voi inspiroitua ja oppia paljon. Neuvontaa ja tukea etsivälle löytyy. Oman alueen yhteisöihin ja yrityksiin tutustuminen auttaa löytämään sopivaa toimintatapaa.